Apr 3, 2012

Kuva lähti käsistä


Olen some-geek. Suomeksi sanottuna rakastan sosiaalista mediaa, kaikkia mielenkiintoisia ja koukuttavia alustoja ja mahdollisuuksia verkostoitua maailman kanssa antaen ja saaden tietoa. Tietoa kaikesta mielenkiintoisesta, opettavaisesta, kauniista, älykkäistä, teknisistä, ihmisiin liittyvistä asioista ja aiheista.

Sosiaalisen median pauloihin joutuminen on hemmetin raskasta! Sosiaalinen media on kuin musta aukko, jonka suuruudesta ja laajuudesta ei kenelläkään ole oikeasti mitään tietoa. Se on kuin excel, jonka mahdollisuudet multiploituvat sitä mukaa, kun opit käytämään sitä paremmin.

Sosiaalisen median kanssa et ole koskaan sujut, koska koko ajan joku muuttuu, vaihtuu, päivittyy ja poistuu. Aamulla herätessässi maailmassa on taas uusi sosiaalisen median kanava, joka onkin "suurempi kuin Facebook" tai "nopeammin kasvava kuin Google +". Hulluksihan tässä touhussa tulee!

Mieleni tekisi pinnata. Siis tästä koko hommasta. Hetkeksi. Ja joskus teenkin niin. Koska ei se sosiaalinen media sieltä mihinkään katoa vaikka välillä hieman perspektiiviä asiaan ottaakin.

Kuvakuvakuvakuva, kuva ois kiva

Tämän kanavien valtameri kuljettaa mukanaan sellaista määrää tietoa, että päähän koskee piste com. Vaikka haluaisin, en millään ehdi lukemaan kaikkia niitä kiinnostavia artikkeleita, joita vastaani sosiaalisessa mediassa tulee. Bookmarkkaan niitä kuin hullu, mutten käytännössä ehdi niitä koskaan lukea. Siis kaikkia.

Tässä tietotulvassa kiinnitin huomiota vanhaan tuttuun, nimittäin kuvaan. Sosiaalisessa mediassa kuvat toimivat pääsääntöisesti paremmin kuin tuhat sanaa. Mitä enemmän kuvia ja vähemmän tekstiä sen todennäköisemmin katsoin koko artikkelin loppuun.

Asioiden ilmaisu kuvien avulla herättää paljon enemmän tuntemuksia kuin teksti. Kuvien katsominen vapauttaa useamman aistin, koska kuvaa katsomalla meillä jokaisella on mahdollisuus tulkita kuvaa täysin vapaasti. Ja koska me ihmiset ihan oikeasti teemme päätökset tunteiden pohjalta, bisnesmielessä on sangen älykästä käyttää kuvia tunteiden sytykkeinä.

Infographs eli infograafit

Tämä on screen shot infograafista
Sanomatta selvää, rakastuin infograafeihin. Visuaalisesti aistivalle, kuvia rakastavalle ja nopeasti tiedon nielevälle keskittymisvaikeuksista kärsivälle ihmiselle infograafi on varsinainen pelastus! En ole vielä nähnyt yhtään suomalaista infograafia, mutta ameriikan suunnasta niitä pukkaa Twitteriin jatkuvalla syötöllä.

Infograafissa kiteytetään paljon tietoa visuaalisesti nättiin pakettiin. Enemmän grafiikkaa, vähemmän tekstiä. Harjoittelen itse parhaillaan infograafien tekemistä, mutta hommassa piilee sellainen hankaluus, että harjoitustyö vie aika paljon aikaa. Kuvittaminen vaatii nimittäin graafista lahjakkuuta, jota minulla ei ole nimeksikään sekä paljon faktaa mieluiten lukuina ja arvoina.



No mikset Pinnaa?

Sinnittelin hetken pois Pinterestistä, koska minulla oli kiire enkä ehtinyt syventyä asiaan. Vieläkin yritän pysyä sen verran etäällä, etten koukutu. Imu oli kuitenkin kova ja siellä sitä nyt ollaan. Pinterest kasvaa hullun lailla ja pakkohan minun on tietää miten palvelu pelaa. Mutta ihan vaan tutustumassa toistaiseksi. En voinut vastustaa sen jälkeen enää, kun vastaan alkoi tulla juttuja siitä miten Pinnaamalla voidaan tukea rekrytointia ja työnantajakuvaa. Avainsanat, joilla huomioni kiinnittyy hetkessä. 

Pinterestin ideana on kerätä omalle seinälle sisältöä kuvien muodossa. Jos "mood boardsit" ovat tuttu käsitteenä, Pinterest tarkoittaa oikeastaan ihan samaa, mutta virtuaalisesti. Kerätään otsikon alle kuvia, jotka osoittavat meille ja muille mitä otsikko meille tarkoittaa. 

Kuvakaappaus www.pinterest.com
Kiinnostavaa onkin miettiä miten sisustussuunnittelusta tuttua käsitettä voi laajentaa havainnollistamaan muille mitä jokin tietty työhön liittyvä asia tarkoittaa kuvana. Avoimen tehtävän työpaikkailmoitus voi sisältää esimerkiksi kuvia toimistosta, työkavereista, pomosta,  työpisteestä, työpaikkailmoituksesta.. you name it, siis pin it. 


/susanna










P.S. Tämä teksti on julkaistu myös omassa blogissani. Sen sisällöstä tuli vahingossa työkenttään kuuluva, joten päätin julkaista sen myös tässä blogissa.


No comments:

Post a Comment