Työvoimapula on suhteellista. Hyvät työpaikat houkuttelevat kyllä osaajat.

Kiinnitin huomioni perjantain Kauppalehden juttuun (10.2.2012 sivut 1-2), jossa pohdittiin rekrytoinnin haasteita sekä IT-alalla että ylipäätään. Puhuttiin taantumasta ja työvoimapulasta ja vaikeudesta löytää osaajia, kun haluttua kokemusta ei Suomesta löydy. Jotenkin korviini pisti tietynlainen ratkaisukeskeisyyden puute, heittäytyminen "virran vietäväksi" ja tyytyminen selitykseen työvoimapulasta. Asia lienee nimittäin niin, että aito osaajien vähyys markkinoilla antaa viitteitä siihen, että liiketoiminnan jatkumolle ei tällä strategialla ole edellytyksiä. Siinä keskustelussa rekrytoinnin vaikeuksiin keskittyminen kuulostaa siltä, että juna meni jo tämän aseman ohitse. Vai mitä mieltä itse olet?

Minulla on ratkaisukeskeinen ehdotus kaikille niille työnantajille, jotka kokevat rekrytoinnin haasteelliseksi. Suhtautukaa rekrytointiprosessiin myyntiprosessina ja käynnistäkää se sekä kohderyhmän että omien työnantajakilpailuvalttienne tunnistamisella. Liittäkää yksittäisten prosessien kylkeen pitkäjänteistä työnantajakuvan kehittämistä ja kilpailuvalttien markkinoimista. Olemme toimineet näin useiden asiakkaidemme kanssa ja haastavissakin rekrytoinneissa on päästy maaliin onnistuneesti.

Rekrytointi on myyntiprosessi. Tähän faktaan pitää herätä.
Rekrytoinnin ilmeisiä haasteita on mahdollista ratkaista ymmärtämällä paremmin omaa kohderyhmäänsä ja suhtautumalla rekrytointiprosessiin myyntiprosessina. Tämän prosessin vaiheet voisi kiteyttää seuraaviin:

1. Kohderyhmän tunnistaminen ja profilointi
2. Omien työnantajakilpailuvalttien tunnistaminen
3. Kilpailuvalttien markkinoiminen valikoidulle kohderyhmälle 
4. Yrityksen, tehtävän ja mahdollisuuksien myyminen kohtaamisissa valituille henkilöille
5. Kaupan tekeminen, eli sopimuksen allekirjoittaminen

Kuten missä tahansa kaupanteossa vain huono kauppias lopettaa myyntityön sopimuksen tekemiseen. Tästä vasta alkaa se varsinainen ponnistelu asiakastyytyväisyyden (lue henkilöstötyytyväisyyden) maksimoimiseksi.

Työsuhteen alettua tärkeä osa onnistunutta rekrytointiprosessia on tulokkaan perehdyttäminen, kehittymisen arviointi ja palautteen antaminen. Lopullinen päätös yhteisestä jatkosta tehdään vasta koeajan päättyessä. Mikäli suhde jatkuu, tässä on ensimmäinen kohta onnistuneen rekrytointiprosessin arviointiin. Suhteen jatkumisesta päättämisen pitäisi perustua todelliseen ymmärrykseen molemmin puolisista edellytyksistä hyvään yhteistyöhön. Ihan kuten asiakassuhteissa. Näin rakennetaan hyvää työnantajamainetta. Se tekee rekrytoinnit jatkossa helpommiksi.

Työnantajien nöyrempi asenne kilpailuvaltti

Tavoittele positiivisen fiiliksen synnyttämistä!

Rekrytoinnin haasteelliseksi kokevien yritysten on otettava nöyrempi asenne rekrytoinnissa. Työnhakijoita kohdellaan edelleen ala-arvoisesti vaikka varaa tällaisen työnantajakuvan levittämiseen ei liene yhdelläkään yrityksellä.

Saamme jatkuvasti palautetta asiakkaidemme työnhakijoilta siitä miten poikkeuksellisen hyvin viestimme esimerkiksi prosessin etenemisestä, miten houkuttelevasti kerromme asiakkaidemme avoimista tehtävistä ja miten kiinnostavan kuuloisia yrityksiä meillä on asiakkaana. Hyvän työnantajakuvan kehittäminen voi lähteä näinkin pienistä asioista ja osaavien työntekijöiden saaminen ja pitäminen on todellakin kiinni hyvästä työnantajamaineesta.

Haastan kaikki pk-seudulla olevat rekrytointivaikeuksista kärsivät asiantuntijaorganisaatiot työnantajakilpailuvalttien tunnistamiseen! Tarjoamme ilmaisen 2 tunnin konsultaation kilpailuvalttien tunnistamiseen niille yrityksille, jotka tilaavat meiltä HeeboHaun maaliskuun loppuun mennessä. Tarjouksen voi hyödyntää olemalla yhteydessä myyntiimme sales(at)heebo.fi.

Parempien matchien perässä,
Susanna

Sosiaalinen media työnantajakuvan ja rekrytoinnin markkinointikanavana

Mainostajien liitto piti hyvin ajankohtaisen seminaarin teemasta "Rekrytointi sosiaalisessa mediassa" tässä taannoin. Sain kutsun tulla pitämään asiantuntijapuheenvuoron aiheesta miten työnantajakuvaa kehitetään ja mitä ovat uudet tavat kohdata haluttu kohderyhmä sosiaalisessa mediassa.  Keskeiset teemat aiheesta voi kiteyttää seuraavaan: Työnantajakuvan ja -maineen kehittäminen Työnantajakuva syntyy johtamiskulttuurista, yrityksen todellisesta arvomaailmasta ja tunnelmasta. Työnantajakuva kertoo minkälainen yritys on työpaikkana. Työnantajakuvan kehittäminen ei lähde markkinointi- tai viestintätoimenpiteistä vaan johtamiskulttuurin systemaattisesta kehittämisestä. Maineen kehittämisen tavoitteena on synnyttää arjessa kiinnostavia ja houkuttelevia tarinoita ja esimerkkejä, joita sekä nykyiset että entisetkin työntekijät haluavat kertoa eteenpäin. Näistä tarinoista syntyy keskeistä materiaalia myös markkinointiviestintä-tarkoituksiin. Työnantajakuvamarkkinointi Työnantajakuvamarkkinointi on jatkuvasti käynnissä oleva operaatio, joka tukee ajoittaista työpaikkailmoittelua. Sosiaalisessa mediassa työnantajakuvamarkkinoinnilla voi tavoittaa nopeasti ja tehokkaasti hyvin laajan yleisön. Säännöllinen työnantajakuvamarkkinointi saattaa upota myös passiivisiin työnhakijoihin yksittäistä ilmoitusta paremmin. Säännöllinen työnantajakuvamarkkinointi parantaa yksittäisten ilmoitusten huomioarvoa. Markkinointikeinoja on runsaasti ja uudenlaiset tavat auttavat kiinnittämään huomion kaiken melun seassa. Sosiaalisessa mediassa arkipäiväisyys, kotikutoisuus, rehellisyys ja rosoisuus ovat sliipattuja mainoksia kiinnostavampia. Tämä tekee työnantajakuvamarkkinoinnista myös erityisen kustannustehokasta! Vuorovaikuttaminen sosiaalisessa mediassa olemisen ydin Sosiaalisessa mediassa oleminen on vuorovaikuttamista. Olet läsnä, olet kiinnostunut, kuuntelet, vastaat kysymyksiin, jaat kiinnostavaa tietoa eteenpäin, tykkäät. Ihan kuten kasvotustenkin ihmisten kanssa! Sosiaalisessa mediassa kannattaa rakentaa verkostoja koko ajan. Koskaan et tiedä kuka on tuleva työntekijäsi tai kuka tuntee tulevan työntekijäsi. Aiheesta lisää alla olevassa esityksessä! Kertokaa mitä pidätte, mitä olette itse kokeilleet ja mitä mieltä ylipäätään olette sosiaalisen median hyödyntämisestä työnantajakuvamarkkinoinnissa ja rekrytointimarkkinoinnissa. Twitteristä löydätte seminaarin feedin: #mlseminaari.

Rekrytointimarkkinointi sosiaalisessa mediassa

View more presentations from HR Kakspistenolla Oy / HR TwopointZero Ltd.

Hei HR, olethan jo somessa?

Käytetäänkö teillä sosiaalista mediaa rekrytoinnissa tai työnantajakuvamarkkinoinnissa? Siitä nimittäin puhutaan paljon, mutta sitä hyödynnetään edelleen aika vähän. Syy hyödyntämättömyyteen lienee se, että meillä HR-ammattilaisille on edelleen epäselvää miten sosiaalista mediaa voisi tai tulisi käyttää. Olen seurannut alkuvuodesta asti erityisesti Facebookissa ja Twitterissä tehtyjä työnantaja-aktiviteetteja ja aika lailla hiljaista siellä edelleen on. Pääasiassa somea käytetään työpaikkailmoitus-linkin jakamiseen. Isoista organisaatioista Microsoft ylläpitää jossain määrin ihan aktiiviseksi luokiteltavaa keskustelua sekä Twitterissä että Facebookissa, mutta tekijät taitavat löytyä rapakon takaa. Nokialla on Future Talent at Nokia -niminen Facebook-ryhmä, jossa käydään aktiivista keskustelua Nokian työpaikoista ja työmahdollisuuksista. Myös Accenturella on oma työnantajamarkkinointiryhmänsä Facebookissa. Muita isoja nostoja ei sitten ole tainnut ollakaan. Ei ainakaan ole mieleen jäänyt tai silmiin osunut. Ota vuorovaikuttamisen hännästä kiinni Sosiaalisen median idea on vuorovaikutuksessa. Somen käyttäminen yksipuoliseen tiedon välittämiseen on sosiaalisen median haaskausta. Sosiaalisen median rikkaus piilee sen suomissa mahdollisuuksissa käydä aktiivista keskustelua asiasta kuin asiasta tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Some mahdollistaa hyvien ja kiinnostavien juttujen leviämisen kulovalkean tavoin eetterissä jopa miljoonille ihmisille. Yrityksen nettisivuilla jo olevan informaation jakaminen samassa muodossa somessa tuntuu somen mahdollisuuksien ylenkatsomiselta. Vuorovaikuttamisen tavoitteena on synnyttää keskustelukumppaneissa tunteita, ajatuksia, vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä ja näkemyksiinsä ja erityisesti, saada heidät puhumaan puolestasi innostuneesti. Eniten peukkuja ja postauksen jakamista lienee tapahtuvan erilaisten tunteita herättävien asioiden tiimoilta. On selvää, että työpaikkailmoitus ei ole tunnekäyrän yläpäässä. Sinun pitää mennä someen Someen pääsee sisälle, kun siihen tutustuu, antaa aikaa ja oppii ymmärtämään mitä kaikkea siellä voi tehdä. Vinkkien ja ideoiden hakeminen erilaisista tempauksista, kampanjoista ja ryhmistä laajentaa perspektiiviä ja auttaa ideoimaan vaihtoehtoja oman hiekkalaatikon ulkopuolelta. Mutta viehän tämä aikaa. Ongelma on se, että yllättävän moni HR-ammattilainen ei ole somessa edes yksityishenkilönä. On vaikeaa ymmärtää mitä somessa voi tehdä, jos sitä ei itsekään käytä. Ei ettäkö jokaisen pitäisi jakaa elämäänsä verkossa, mutta jos työn kohderyhmä on verkossa on vaikeaa ymmärtää mikset sinä ole. Sosiaalisen median hyödyntäminen on sitäpaitsi i-l-m-a-i-s-t-a. Meillä kun HR:ssä ei ole koskaan minkäänlaisia markkinointibudjetteja, tämän luulisi olevan riittävä houkutin astumaan sosiaalisen median maailmaan. Yrittäjänä olen saanut todella paljon näkyvyyttä ja ihan kauppaan johtaneita yhteydenottoja puhtaasti sen seurauksena, että olen aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäjä ja digitaalisen jalanjälkeni kasvattaja. Verkossa voin olla yhtä iso tai isompi kuin moni todellisuudessa huomattavasti isompi yritys tai palvelun tarjoaja. Sosiaalisen median arvo on parhaimmillaan huomattava ja voi tehostaa työtäsi ja tulokseen pääsemistäsi merkittävästi. Bloggailusta verkossa elävän kansan Seiska Merkittävimmät tai ainakin vaikutusvaltaisimmat sosiaalisen median kanavat ovat helposti Facebook, LinkedIn sekä Twitter. Harva HR on kuitenkaan tunnistanut blogit tärkeiksi sosiaalisen median viestintäkanaviksi. Bisnesmaailmaymmärtää blogin virallisena, yrityksen verkkosivuilla julkaistavana viestintäkanavana. Nykyaikaa ovat kuitenkin erilaiset lifestyle-blogit, eli epäviralliset, aidot blogit, joiden kirjoittajat kertovat elämästään, talousvinkeistä, vaatteista, tyylistä, harrastuksista, sijoittamisesta, ruuan laittamisesta, täytekakuista (todella mukaansa tempaavia!), puutarhanhoidosta, eli mistä tahansa meitä ihmisiä ihmisinä kiinnostavista asioista. Suomen suosituimmat blogit löytyy listattuna muuten täältä. Kirjoitan itsekin useampaa blogia, joista osa on virallisempia ja ammattiasiallisempia, toiset epävirallisia ja enemmän minuun henkilöityviä. Blogien kiinnostavuus (ja mahdollisuudet) piilevät ihmisten uteliaisuudessa nähdä miten muut elävät elämäänsä. Blogeista on tullut uusia Seiska-lehtiä, joissa pääsee tirkistelemään täysin tuntemattomien  bloggaajien elämää, ajatuksia ja maailmaa. Lukijat katsovat bloggaajien käsikameralla kuvaamia videoita ja otoksia päivän asusta, uudesta läppärilaukusta, kukkivasta liljasta, sijoitussalkun suuntaviivoista ja lasten askarteluista. Pointti on se, että ihmiset on mahdollista tavoittaa sosiaalisessa mediassa helpommin kuin mainonnan ja jopa kaupallisen viestinnän keinoin. Lukijat innostuvat, ihastuvat, jopa rakastuvat bloggaajien elämään, ajatuksiin ja alkavat itsekin suosia samoja juttuja.  Tämä on sitä aitoa PR:ää parhaimmillaan ja tämän ovat hoksanneet vasta kuluttajille tuotteita ja palveluita suuntaavat tahot. Mutta missä ovat työnantajat? Kopioi kansan rakastamat ideat HR:ään - mekin olemme tehneet niin Olemme HR Kakspistenollassa poimineet sosiaalisen median maailmasta ideoita, joita olemme vieneet asiakkaidemme rekrytointimarkkinointiin. Työpaikkailmoituksen lisäksi tavoitteena on markkinoida asiakkaan yritystä työnantajana ja antaa työnhakijoille mahdollisuus "tirkistellä" yrityksen maailmaan, siihen aitoon, realistiseen ja vapaamuotoiseen. Ajan henki mahdollistaa sen, että näitä voidaan tehdä helposti, nopeasti ja hyvin nimellisin kustannuksin. Aitous syntyy käsikameralla ja kevyellä editoinnilla. Rusoisuus on sallittua sillä aitous kärsii käsikirjoituksesta ja liiallisesta siloittelusta.